torstai 15. joulukuuta 2011
torstai 8. joulukuuta 2011
Hääkakkukokeilu nro 2
Tervehdys pitkästä aikaa! Ollut sen verran kiireitä muualla elämässä, että ei ole paljon häille uhraamaan aikaa. Ainut asia, johon olen paneutunut, on ollut hääkakun osuus. Ja olenkin saanut luotua ensimmäisen varmasti käyttöön tulevan kakku-combon (josta ei nyt sitten ole kuvamateriaalia).
Sekä kakun, että täyteaineen ohjeet ovat peräisin Kinuskikissan mahtavasta reseptivalikoimasta. Varsinaisen kakun edellinen kokeilu oli hieman liian tiivis, eikä sitä saanut riittävästi kostutettua. Vaikka kakku olikin rasvaista, ylemmät kerrokset tuppasivat olemaan vähän kuivia. Otin nyt siis kokeiluun toisen kakkupohjan, joka olikin onnistuneempi.
Sen ohje löytyy täältä. Sen lisäksi että kakku oli hyvää, se on helppo muunnella eri kokoihin vierasmäärien mukaan.
Kakun väliin tuli, kuten aiemmin suunnittelinkin, mustaherukkahilloa. Hillo tasapainotti loistavasti suklaan täyteläistä makua, tullen samalla itsekin esiin makuyhdistelmässä. Perinteisen kermavaahdon sijaan löysin niinikään Kinuskikissalta käyttöön mahtavan vaniljaisen vanukastäytteen.
Vaniljavanukastäyte
4 dl kuohukermaa
2 prk (á 120 g) vaniljavanukasta
½ dl vaniljakreemi- tai vaniljakastikejauhetta
Vaahdota kuohukerma. Sekoita joukkoon vaniljavanukas ja vaniljakreemijauhe.
Vanukkaana on siis käytetty Kidiuksen vaniljavanukasta. Koska yhdistelmään ei tule erikseen lisättyä sokeria, ei maku ole liian makea. Lisäksi vanilja antaa tilaa myös kerman omalle maulle.
Täytettä tulee sen verran runsaasti, että sillä saa hyvin myös kuorrutettua viiden munan kakun, kuorruttamalla kakkuun saa oikeanlaisen pyöreän muodon, mitä olen näihin kokeiluihin hakenut (prinsessakakkumaista).
Lopuksi, olen jatkanut kokeiluja sokerimassan kanssa. Valitsin käyttöön vaniljanmakuisen, valkoisen massan. Tuoretta massaa on todella helppo käsitellä, sokerimassa ei repeile eikä tartu pöytään niin herkästi kuin marsipaani. Massa ei myöskään ole liian makeaa.
Tällainen tulee siis ainakin yhdeksi neljästä hääkakustamme, sulhasen mielestä voisi olla hauskaa jos kaikkikin kakut olisivat eri sorttia. Itse ajattelisin, että kaksi voisi olla jotain muuta, yksi koemaistajista ilmaisi, että hän pitäisi enemmän jostain kirpeämmästä/raikkaammasta. Ehkä on siis seuraavaksi aika tutustua Lemon curd -tahnaan!
Sekä kakun, että täyteaineen ohjeet ovat peräisin Kinuskikissan mahtavasta reseptivalikoimasta. Varsinaisen kakun edellinen kokeilu oli hieman liian tiivis, eikä sitä saanut riittävästi kostutettua. Vaikka kakku olikin rasvaista, ylemmät kerrokset tuppasivat olemaan vähän kuivia. Otin nyt siis kokeiluun toisen kakkupohjan, joka olikin onnistuneempi.
Sen ohje löytyy täältä. Sen lisäksi että kakku oli hyvää, se on helppo muunnella eri kokoihin vierasmäärien mukaan.
Kakun väliin tuli, kuten aiemmin suunnittelinkin, mustaherukkahilloa. Hillo tasapainotti loistavasti suklaan täyteläistä makua, tullen samalla itsekin esiin makuyhdistelmässä. Perinteisen kermavaahdon sijaan löysin niinikään Kinuskikissalta käyttöön mahtavan vaniljaisen vanukastäytteen.
Vaniljavanukastäyte
4 dl kuohukermaa
2 prk (á 120 g) vaniljavanukasta
½ dl vaniljakreemi- tai vaniljakastikejauhetta
Vaahdota kuohukerma. Sekoita joukkoon vaniljavanukas ja vaniljakreemijauhe.
Vanukkaana on siis käytetty Kidiuksen vaniljavanukasta. Koska yhdistelmään ei tule erikseen lisättyä sokeria, ei maku ole liian makea. Lisäksi vanilja antaa tilaa myös kerman omalle maulle.
Täytettä tulee sen verran runsaasti, että sillä saa hyvin myös kuorrutettua viiden munan kakun, kuorruttamalla kakkuun saa oikeanlaisen pyöreän muodon, mitä olen näihin kokeiluihin hakenut (prinsessakakkumaista).
 |
| kuva Ullanunelman verkkosivuilta. |
Tällainen tulee siis ainakin yhdeksi neljästä hääkakustamme, sulhasen mielestä voisi olla hauskaa jos kaikkikin kakut olisivat eri sorttia. Itse ajattelisin, että kaksi voisi olla jotain muuta, yksi koemaistajista ilmaisi, että hän pitäisi enemmän jostain kirpeämmästä/raikkaammasta. Ehkä on siis seuraavaksi aika tutustua Lemon curd -tahnaan!
maanantai 14. marraskuuta 2011
Hääkakkukokeilu nro 1
Isänpäivän kunniaksi tuli leivottua kakku, ja päätin samalla tehdä ensimmäisen makukokeilun hääkakkua ajatellen.
Kakkupohjana käytin jo aiemmin hyväksi todettua suklaakakun ohjetta, joka on peräisin erinomaisesta suklaakeittokirjastani, Suklaaunelmat
Hiukan modasin kirjan ohjetta, jätin pois mantelin koska siitä ei tykätä, sekä maissisiirapin jota kaapeistani ei löydy. Käytetty ohje:
200 g rasvaa
2 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 dl leivontaan tarkoitettua kaakaojauhetta
Pane voi ja sokeri kulhoon ja vatkaa kevyeksi ja kuohkeaksi. Vatkaa sekaan munat vähitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Siirrä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 180-asteisessa uunissa 30-35 minuuttia, kunnes kakkuun keskelle työnnetty cocktail-tikku tulee puhtaana ulos.
**
Hääkakkutarkoitukseen kakku olisi liian pieni, sain tuon kokoisena kakun halki vain kerran korkeuden puolesta. Isänpäiväksi tuo kuitenkin oli passeli =).
Täytekokeiluksi tuli jo aiemmin mainittu kirsikkahillo sekä kermavaahtoa. Kirsikkahillon maku oli liian vaimea ja se hävisi miltei täysin kakun suklaisuuteen. Ei siis toimiva vaihtoehto hääkakkuun.
Kakun kuorrutin kermavaahdon päälle asetetulla sokerimassalla. Käyttämäni sokerimassa oli jo hiukan vanhaa, joten se repeili herkästi kaulitessa. Lisäksi olin unohtanut ostaa tomusokeria, joten käytin kaakaojauhetta tarttumista ehkäisemässä. Toimi kuitenkin yllättävän hyvin, ja antoi kakulle perunaleivosmaisen ulkonäön.
Yhteenveto: Kakkupohja erittäin toimiva, tulee melko varmasti käyttöön hääkakkuun. Hillovalinta ei toiminut, seuraavaksi kokeiluun mustaherukka. Ja sokerimassa mahtavaa, ei ollut liian makeaa kuten pelkäsin etukäteen. Seuraavassa kokeilussa hakuun myös hääkakun ulkonäkö ^^.
Lauantaina Tampereen shoppailuretkeltä tarttui Ullanunelmasta mukaamn valkoista, tuoretta sokerimassaa, seuraava kakkukokeilu sitten siitä! =)
Kakkupohjana käytin jo aiemmin hyväksi todettua suklaakakun ohjetta, joka on peräisin erinomaisesta suklaakeittokirjastani, Suklaaunelmat
Hiukan modasin kirjan ohjetta, jätin pois mantelin koska siitä ei tykätä, sekä maissisiirapin jota kaapeistani ei löydy. Käytetty ohje:
200 g rasvaa
2 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 dl leivontaan tarkoitettua kaakaojauhetta
Pane voi ja sokeri kulhoon ja vatkaa kevyeksi ja kuohkeaksi. Vatkaa sekaan munat vähitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Siirrä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 180-asteisessa uunissa 30-35 minuuttia, kunnes kakkuun keskelle työnnetty cocktail-tikku tulee puhtaana ulos.
**
Hääkakkutarkoitukseen kakku olisi liian pieni, sain tuon kokoisena kakun halki vain kerran korkeuden puolesta. Isänpäiväksi tuo kuitenkin oli passeli =).
Täytekokeiluksi tuli jo aiemmin mainittu kirsikkahillo sekä kermavaahtoa. Kirsikkahillon maku oli liian vaimea ja se hävisi miltei täysin kakun suklaisuuteen. Ei siis toimiva vaihtoehto hääkakkuun.
Kakun kuorrutin kermavaahdon päälle asetetulla sokerimassalla. Käyttämäni sokerimassa oli jo hiukan vanhaa, joten se repeili herkästi kaulitessa. Lisäksi olin unohtanut ostaa tomusokeria, joten käytin kaakaojauhetta tarttumista ehkäisemässä. Toimi kuitenkin yllättävän hyvin, ja antoi kakulle perunaleivosmaisen ulkonäön.
 | |
| Hyvin maistui. |
Lauantaina Tampereen shoppailuretkeltä tarttui Ullanunelmasta mukaamn valkoista, tuoretta sokerimassaa, seuraava kakkukokeilu sitten siitä! =)
perjantai 11. marraskuuta 2011
Hääkakkuideointi edistyy
Pitkästä aikaa tekstiä hääkakusta, olen näet saanut hieman suunnittelua aluilleen.
Olen päättänyt, että koska on tehtävä neljä kakkua, ainakin osa niistä saa olla erimakuisia. Kaikki kakut kuitenkin koristellaan samalla lailla, valkoisella sokerimassalla vihreillä koristuksilla (mitä ne koristukset ovat, on vielä epäselvää).
Tänään harjoittelin isänpäivää varten sokerimassan kanssa, myöhemmin sitten kuulette miltä maistui. Kyseinen isänpäiväkakku oli myös ensimmäinen makukokeilu.
Ensimmäisenä makuvaihtoehtona on suklaatäytekakku, joka on täytetty kirsikkahillolla ja kermalla. Yleensä suklaa+kirsikka on yksi mahtavimmista yhdistelmistä, ja on molempien, minun ja miehen suosikkeja. Palaan ohjeen kanssa vielä asiaan =)
Tässä muutamia ulkonäöllisiä inspiraatioita, kakku tulee tosin olemaan tarjottavana nelitasoisella porrastelineellä, eikä klassisena amerikkalaisena "kekona."
Monessa inspiraatiokuvassani esiintyy raita kakun alaosassa, kuvittelisin että se voisi olla omissakin kakuissa kiva (ja helppo toteuttaakin). Myöskin viidennen kakun ympärillä oleva helminauha on ihanan näköinen. Yhden kakuista päälle tulee luonnollisesti hääpari, mutta muiden kolmen päällikoristeet ovatkin sitten ongelma. Periaatteellisesti en halua käyttää kukkia, mielestäni kakkujen eikä minkään muunkaan päällä saa olla mitään mitä ei voi syödä (paitsi juurikin se hääparipatsas).
Kakkujen "kylkikoristeina" etenkin kangaslaskosten näköinen massa voisi olla hienoa, ehkä laskoksiin voisi sitten vihreällä laittaa "kirjailua."
Kuvissa kokonaan vihreä kakku voisi olla hieno värit toisin päin käännettyinä. Ja valkoisen kakun koristeet ovat lähinnä unelma, eivät taida koristelijan taitoni ihan siihen riittää ^^'
Läpileikkaukseltaan kaunis kakku on yllänäkyvässä isossa kuvassa, suklaakakku vaalealla ympäröitynä on herkullisen näköistä.
Olen päättänyt, että koska on tehtävä neljä kakkua, ainakin osa niistä saa olla erimakuisia. Kaikki kakut kuitenkin koristellaan samalla lailla, valkoisella sokerimassalla vihreillä koristuksilla (mitä ne koristukset ovat, on vielä epäselvää).
Tänään harjoittelin isänpäivää varten sokerimassan kanssa, myöhemmin sitten kuulette miltä maistui. Kyseinen isänpäiväkakku oli myös ensimmäinen makukokeilu.
Ensimmäisenä makuvaihtoehtona on suklaatäytekakku, joka on täytetty kirsikkahillolla ja kermalla. Yleensä suklaa+kirsikka on yksi mahtavimmista yhdistelmistä, ja on molempien, minun ja miehen suosikkeja. Palaan ohjeen kanssa vielä asiaan =)
 |
| kuvat: google ja pinterest |
Monessa inspiraatiokuvassani esiintyy raita kakun alaosassa, kuvittelisin että se voisi olla omissakin kakuissa kiva (ja helppo toteuttaakin). Myöskin viidennen kakun ympärillä oleva helminauha on ihanan näköinen. Yhden kakuista päälle tulee luonnollisesti hääpari, mutta muiden kolmen päällikoristeet ovatkin sitten ongelma. Periaatteellisesti en halua käyttää kukkia, mielestäni kakkujen eikä minkään muunkaan päällä saa olla mitään mitä ei voi syödä (paitsi juurikin se hääparipatsas).
Kakkujen "kylkikoristeina" etenkin kangaslaskosten näköinen massa voisi olla hienoa, ehkä laskoksiin voisi sitten vihreällä laittaa "kirjailua."
Kuvissa kokonaan vihreä kakku voisi olla hieno värit toisin päin käännettyinä. Ja valkoisen kakun koristeet ovat lähinnä unelma, eivät taida koristelijan taitoni ihan siihen riittää ^^'
 |
| kuva täältä |
torstai 10. marraskuuta 2011
Kaasot ja morsiustyttö
Häidemme avustajia "minun puoleltani" tulee olemaan kaksi kaasoa - pikkusiskoni ja hyvä ystäväni - sekä silloin 6-vuotias kummityttöni.
Pikkusiskoni opiskelee parturi-kampaajaksi, hän siis tulee toteuttamaan hääkampaukseni (ja toivottavasti meikinkin, sitäkin heille opetetaan ja itse olen ihan räppäkäpälä meikkauksen suhteen...).
Ystäväkaasoni tuntuu ajoittain olevan innostuneempi häistäni kuin itse olen (kohta jo askarrellaan, Maiju! =D), mikä onkin mahtavaa, lähiaikoina hän onkin urakalla patistanut sulhoa nimeämään vihdoin viimein bestmaninsa, ja hänen kiinnostuneisuutensa saa itsenikin ahkerammin suunnittelemaan että on sitten aina jotain kerrottavaa. Ystäväkaaso on myös aikanaan käynyt kanssani saman taidealan koulutuksen, eli voin luottaa hänen esteettiseen silmäänsä ja antaa juhlapaikan koristelun huoletta hänen vastuulleen jos en itse ehdi paikalle hääaamuna.
Kaasojen ja morsiustyttöjen pukeutumista on myös mietitty jo jonkin verran. Hääpukuliikkeeni myy aivan mahtavia Alexia designin juhlapukuja, (joiden hintoja en ole kyllä vielä tiedustellut) joiden valikoimista melko varmasti tulevat puvut sekä morsiustytölle että kaasoille. Mahtavaa tässä olisi se, että kaikkien puvut olisivat saman värisiä, mutta kaasotkin saisivat valita mieleisensä mallin. Molemmat tosin ovat ilmoittaneet, että haluavat polvipituiset puvut, ja muutenkin heidän makunsa on hyvin samantyyppinen.
Morsiustytölle näytin mallistoja viikonloppuna ja hän valitsi suosikikseen tämän puvun.
Kaasojen makua ajatellen kasasin pienen kollaasin Alexian valikoimista, polvimittaisia pukuja oli runsaasti vähemmän kuin pitkiä, mutta oli noissakin valinnanvaraa. Lisäksi monia pukuja oli mahdollista saada erilaisilla korosteväreillä halutessaan.
Vihreän puvun lisäksi kaikille tulee (ivoryn-)valkoiset bolerot, valkoiset kengät ja jonkinlaiset laukut, luultavasti clutchit. Koruasiaa en ole vielä miettinyt.
Pikkusiskoni opiskelee parturi-kampaajaksi, hän siis tulee toteuttamaan hääkampaukseni (ja toivottavasti meikinkin, sitäkin heille opetetaan ja itse olen ihan räppäkäpälä meikkauksen suhteen...).
Ystäväkaasoni tuntuu ajoittain olevan innostuneempi häistäni kuin itse olen (kohta jo askarrellaan, Maiju! =D), mikä onkin mahtavaa, lähiaikoina hän onkin urakalla patistanut sulhoa nimeämään vihdoin viimein bestmaninsa, ja hänen kiinnostuneisuutensa saa itsenikin ahkerammin suunnittelemaan että on sitten aina jotain kerrottavaa. Ystäväkaaso on myös aikanaan käynyt kanssani saman taidealan koulutuksen, eli voin luottaa hänen esteettiseen silmäänsä ja antaa juhlapaikan koristelun huoletta hänen vastuulleen jos en itse ehdi paikalle hääaamuna.
Kaasojen ja morsiustyttöjen pukeutumista on myös mietitty jo jonkin verran. Hääpukuliikkeeni myy aivan mahtavia Alexia designin juhlapukuja, (joiden hintoja en ole kyllä vielä tiedustellut) joiden valikoimista melko varmasti tulevat puvut sekä morsiustytölle että kaasoille. Mahtavaa tässä olisi se, että kaikkien puvut olisivat saman värisiä, mutta kaasotkin saisivat valita mieleisensä mallin. Molemmat tosin ovat ilmoittaneet, että haluavat polvipituiset puvut, ja muutenkin heidän makunsa on hyvin samantyyppinen.
Morsiustytölle näytin mallistoja viikonloppuna ja hän valitsi suosikikseen tämän puvun.
Kaasojen makua ajatellen kasasin pienen kollaasin Alexian valikoimista, polvimittaisia pukuja oli runsaasti vähemmän kuin pitkiä, mutta oli noissakin valinnanvaraa. Lisäksi monia pukuja oli mahdollista saada erilaisilla korosteväreillä halutessaan.
Vihreän puvun lisäksi kaikille tulee (ivoryn-)valkoiset bolerot, valkoiset kengät ja jonkinlaiset laukut, luultavasti clutchit. Koruasiaa en ole vielä miettinyt.
maanantai 7. marraskuuta 2011
Kirkkomusiikki
Muista blogeista inspiroituneena olen mietiskellyt kirkkomusiikkia. En pidä mistään "perinteisestä", ja tuttavapariskunnalla muutama vuosi sitten oli häämarssinaan Star Warsin Imperial March. Tästä inspiroituneena pyörin YouTubessa, ja löytyi vaikka mitä kivaa! Tulee ihan valinnanvaikeus..
Ensimmäisenä tällaisen Harry Potter-fanaatikon ehdoton valinta
Seuraava leffatune voisi olla toteutukseltaan toimivin
Ja koska nyt yksinkertaisesti rakastan Star Warsia, voisi tämä olla mukavan morsianmainen
Lord of the Rings on myös ystävä monen vuoden takaa, ja harva asia on niin kaunista kuin LotRin soundtrack.
Ensimmäisenä tällaisen Harry Potter-fanaatikon ehdoton valinta
Seuraava leffatune voisi olla toteutukseltaan toimivin
Ja koska nyt yksinkertaisesti rakastan Star Warsia, voisi tämä olla mukavan morsianmainen
Lord of the Rings on myös ystävä monen vuoden takaa, ja harva asia on niin kaunista kuin LotRin soundtrack.
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Hääkarkkioivallus
Jonkin aikaa sitten mieleeni tuli (mielestäni) aivan mahtava oivallus hääkarkkirasioiksi. Päätin siis, että ihan karkeilla mennään, viitseliäisyys ei vain riitä saippuan keittelyyn ^^'
Ja se mahtava idea siis:
Lääkelasit! Jos en ole aiemmin maininnut, opiskelen siis sairaanhoitajaksi, eli mikäs sen osuvampaa kuin pientä ammattiin liittyvää vitsailua. Mikä parasta, lääkelaseja saa myös vihreinä. Nyt siis pitäisi vain ostaa 80 lääkelasia ja kannet niihin, ja kansiin sitten olisi tarkoitus liimata tarrat tuolla kutsukortissakin nähdyllä avainmonogrammilla varustettuna.
Karkeiksi lääkelaseihin haaveilen vihreitä Skittlesejä. Ongelmana vain on, että täältä koto-Suomesta ei saa Skittlesejä kuin irttarihyllyistä, ja kaikkia värejä sekaisin. Syynäsin jo vakiokauppamme eli britti-Amazonin valikoiman läpi, ja sieltäkään ei löytänyt kuin sekoituspusseja. Osaisiko joku vinkata paikan, josta namuja olisi mahdollista tilata, vai pitääkö vain pikkuhiljaa alkaa plokkailemaan irttarihyllyköstä vihreitä namuja esiin...
Ja se mahtava idea siis:
Lääkelasit! Jos en ole aiemmin maininnut, opiskelen siis sairaanhoitajaksi, eli mikäs sen osuvampaa kuin pientä ammattiin liittyvää vitsailua. Mikä parasta, lääkelaseja saa myös vihreinä. Nyt siis pitäisi vain ostaa 80 lääkelasia ja kannet niihin, ja kansiin sitten olisi tarkoitus liimata tarrat tuolla kutsukortissakin nähdyllä avainmonogrammilla varustettuna.
Karkeiksi lääkelaseihin haaveilen vihreitä Skittlesejä. Ongelmana vain on, että täältä koto-Suomesta ei saa Skittlesejä kuin irttarihyllyistä, ja kaikkia värejä sekaisin. Syynäsin jo vakiokauppamme eli britti-Amazonin valikoiman läpi, ja sieltäkään ei löytänyt kuin sekoituspusseja. Osaisiko joku vinkata paikan, josta namuja olisi mahdollista tilata, vai pitääkö vain pikkuhiljaa alkaa plokkailemaan irttarihyllyköstä vihreitä namuja esiin...
torstai 20. lokakuuta 2011
Minun pukuni
Tänään tuli siis ostettua hääpuku. Minähän olin jo päättänyt, minkä puvun ostaisin, mutta nähtyäni että Juhlavassa on tämän kuun ajan tämän vuoden hääpukujen alennusmyynti, oli ensin pakko kokeilla alennuspukuja. Ja sieltähän se minun pukuni sitten löytyi =). Puku on Sincerityn malli 4532, ja se oli 30 prosentin alennuksessa.
Ostin puvun siis Porissa sijaitsevasta pukuliike Juhlavasta. Tänään koulupäiväni jälkeen tepsuttelin liikkeeseen ja kysyin tiskillä tulisiko varata sovitusaika vai miten. Sillä hetkellä ei ollut toista asiakasta, niin pääsin saman tien sovittelemaan!
Ainoat vaatimukseni puvusta olivat, että sen tulisi alennettuna maksaa vähemmän kuin etukäteen miettimäni Nixan puku, joka olisi maksanut n. 630 euroa, ja lisäksi puvussa tulisi olla muhkea helma ja selkeä, korkealla oleva vyötärö (hävittämään jenkkakahvojani ja pömppömahaani =D ).
Minua palveleva myyjä olikin todella mukava, ja kantoi eteeni runsaasti pukuja, joita sain sovittaa. Myyjä myös uskalsi sanoa oman mielipiteensä puvuista, mitä olen aiemmin kaivannut! Hän myös uskaltautui arvostelemaan kevyesti etukäteen miettimääni Nixaa, kertoi niiden olevan heikompaa, "heppoisempaa" laatua kuin puvut joita nyt sovittelin. Tämä oli mielestäni hienoa, ottaen huomioon että hekin myyvät kyseistä merkkiä.
Kertoessani, että olin haikaillut vihreällä korostusvärillä varustettua pukua, hän myös antoi vinkkejä, miten voin itse hakea Nauhasta ja Napista tekstiili-liimaa sekä koristekiviä ja näillä siis itse tuunailla pukuun väriä halutessani. Ellen siis halua ompelijan muokkauksia.
Kaiken kaikkiaan olin siis hyvin tyytyväinen Juhlavan palveluun. Sain nyt tuoda puvun kotiin (treenata sen pukemista ja sen kanssa vessassa käymistä, ym...) ja sitten ensi keväänä, toukokuussa, vien puvun takaisin Juhlavaan, jolloin siihen tehdään tarvittavat muutostyöt. Puku oli inan liian pitkä, ja lisäksi haluan laahuksen ylös. Myös rintamuksesta pitää hieman ottaa sivuilta sisään. Näiden muutostöiden hinnaksi myyjä arvioi noin 100 euroa.
Puvusta maksoin alennuksen jälkeen 508 euroa, eli kaiken kaikkiaan muutoksineen puku tulee edullisemmaksi kuin aikaisemmin ajattelemani Nixa!
Alla vielä Sincerityn kuvat puvusta. Pukuun kuuluu lähikuvassa näkyvät olkaimet, jotka saa halutessaan irti. Uskoisin, että itse jätänkin ne pois.
 | ||
| Kuvia koko puvusta(, uteliaasta kissasta) ja yksityiskohdista. |
Ostin puvun siis Porissa sijaitsevasta pukuliike Juhlavasta. Tänään koulupäiväni jälkeen tepsuttelin liikkeeseen ja kysyin tiskillä tulisiko varata sovitusaika vai miten. Sillä hetkellä ei ollut toista asiakasta, niin pääsin saman tien sovittelemaan!
Ainoat vaatimukseni puvusta olivat, että sen tulisi alennettuna maksaa vähemmän kuin etukäteen miettimäni Nixan puku, joka olisi maksanut n. 630 euroa, ja lisäksi puvussa tulisi olla muhkea helma ja selkeä, korkealla oleva vyötärö (hävittämään jenkkakahvojani ja pömppömahaani =D ).
Kertoessani, että olin haikaillut vihreällä korostusvärillä varustettua pukua, hän myös antoi vinkkejä, miten voin itse hakea Nauhasta ja Napista tekstiili-liimaa sekä koristekiviä ja näillä siis itse tuunailla pukuun väriä halutessani. Ellen siis halua ompelijan muokkauksia.
Kaiken kaikkiaan olin siis hyvin tyytyväinen Juhlavan palveluun. Sain nyt tuoda puvun kotiin (treenata sen pukemista ja sen kanssa vessassa käymistä, ym...) ja sitten ensi keväänä, toukokuussa, vien puvun takaisin Juhlavaan, jolloin siihen tehdään tarvittavat muutostyöt. Puku oli inan liian pitkä, ja lisäksi haluan laahuksen ylös. Myös rintamuksesta pitää hieman ottaa sivuilta sisään. Näiden muutostöiden hinnaksi myyjä arvioi noin 100 euroa.
Puvusta maksoin alennuksen jälkeen 508 euroa, eli kaiken kaikkiaan muutoksineen puku tulee edullisemmaksi kuin aikaisemmin ajattelemani Nixa!
Alla vielä Sincerityn kuvat puvusta. Pukuun kuuluu lähikuvassa näkyvät olkaimet, jotka saa halutessaan irti. Uskoisin, että itse jätänkin ne pois.
Ostin hääpuvun!
Joka ei ole se mikä oli suunnitelmissa, siunattu Juhlavan alennusmyynnit. To be continued ^^...
perjantai 14. lokakuuta 2011
Kutsukortti
Tässä melkein valmis kutsukorttimme! Ulkopuolelle vielä sinettilakka ja sisäpuolen lisälappuihin tekstattuna tekstit "lisäohje" sekä "kartta", sitten kortit olisivat lähetysvalmiita.
Kortin pohjapaperi on itse asiassa tapettia, Tapettitalon valikoimien tapetti nimeltään Intialainen, käy hyvin myös kelttiläisestä. Kun kartonkivalikoimista ei löytynyt mitään silmää miellyttävää...
Mitäs tykkäätte?
maanantai 10. lokakuuta 2011
Hääkarkin sijaan muu "lahjus"
Olen pohdiskellut hääkarkkiasiaa. Ehdottomasti olisi mukavaa antaa vieraille jotain kauniisti pakattua pientä kotiinvietävää. Yhdessä vaiheessa mietiskelin macaron-leivoksia, mutta huomasin ettei niiden maku miellytä itseäni kuin suklaalla maustettuna, ja se ei sovi vihreään teemaan. Plus, että olisi vähän tökeröä antaa pähkinä-allergikolle kotiinviemisiksi mantelijauheesta tehty herkku ^^'
Klassisen hääkarkin tilalle olenkin miettinyt jotain vähän erilaista; käsintehtyä saippuaa! Googlettelin vähän aiheesta, ja löysinkin melko yksinkertaisen oloisen ohjeen:
500g oliiviöljyä
125g vettä
64g lipeää (NaOH, natriumhydroksidi)
Käytä huoneenlämpöistä oliiviöljyä.
1. Sekoita lipeä kylmään veteen. Liuos kuumenee voimakkaasti.
2. Sekoita kuuma lipeäliuos oliiviöljyyn.
3. Sekoita sauvasekoittimella, kunnes seos paksuuntuu ja vaalentuu.
4. Kaada saippuamassa muottiin.
5. Kääri muotti pyyhkeeseen.
6. Voit poistaa saippuan muotista jo 12h kuluttua (ja viimeistään vuorokauden kuluttua).
7. Leikkaa paloiksi ja laita palat kuivumaan ilmavaan paikkaan noin kuukaudeksi.
Kypsymisen aikana saippuan emäksisyys vähenee. Kuukauden kypsyttyään saippua on valmista ja turvallista käytettäväksi. Oliiviöljysaippua on parhaimmillaan ½-1 vuoden kuluttua valmistamisesta. Säilytä käytössä olevaa saippuaa ritilällä ja anna sen kuivahtaa käyttöjen välillä.
Ole varovainen lipeän kanssa! Lipeäliuos on erittäin syövyttävää. Käytä aina suojakäsineitä ja -laseja. Älä päästä lemmikkejä tai lapsia valmistustilaan.
Resepti otettu tältä sivustolta, jolla myös muita saippuan tekoon liittyviä hyviä vinkkejä. Kyseisellä ohjeella tehdyn saippuan vielä lisäksi kun vielä maustaisi jollain kosmeettisellä, vihreän tuoksuisella öljyllä (kuten limellä tai mintulla..), niin kuulostaisi aika ihanalta. Vähän täytyy vielä miettiä ja harkita, laskea kustannuksia.
Mutta saatanpa ryhtyä lähiaikoina saippuan keittelyyn ^^
Klassisen hääkarkin tilalle olenkin miettinyt jotain vähän erilaista; käsintehtyä saippuaa! Googlettelin vähän aiheesta, ja löysinkin melko yksinkertaisen oloisen ohjeen:
500g oliiviöljyä
125g vettä
64g lipeää (NaOH, natriumhydroksidi)
Käytä huoneenlämpöistä oliiviöljyä.
1. Sekoita lipeä kylmään veteen. Liuos kuumenee voimakkaasti.
2. Sekoita kuuma lipeäliuos oliiviöljyyn.
3. Sekoita sauvasekoittimella, kunnes seos paksuuntuu ja vaalentuu.
4. Kaada saippuamassa muottiin.
5. Kääri muotti pyyhkeeseen.
6. Voit poistaa saippuan muotista jo 12h kuluttua (ja viimeistään vuorokauden kuluttua).
7. Leikkaa paloiksi ja laita palat kuivumaan ilmavaan paikkaan noin kuukaudeksi.
Kypsymisen aikana saippuan emäksisyys vähenee. Kuukauden kypsyttyään saippua on valmista ja turvallista käytettäväksi. Oliiviöljysaippua on parhaimmillaan ½-1 vuoden kuluttua valmistamisesta. Säilytä käytössä olevaa saippuaa ritilällä ja anna sen kuivahtaa käyttöjen välillä.
Ole varovainen lipeän kanssa! Lipeäliuos on erittäin syövyttävää. Käytä aina suojakäsineitä ja -laseja. Älä päästä lemmikkejä tai lapsia valmistustilaan.
Resepti otettu tältä sivustolta, jolla myös muita saippuan tekoon liittyviä hyviä vinkkejä. Kyseisellä ohjeella tehdyn saippuan vielä lisäksi kun vielä maustaisi jollain kosmeettisellä, vihreän tuoksuisella öljyllä (kuten limellä tai mintulla..), niin kuulostaisi aika ihanalta. Vähän täytyy vielä miettiä ja harkita, laskea kustannuksia.
Mutta saatanpa ryhtyä lähiaikoina saippuan keittelyyn ^^
perjantai 7. lokakuuta 2011
Juhlien musiikkipohdintaa
Koska häihimme ei ole suunnitteilla (ainakaan tällä hetkellä) mitään ihmeempää ohjelmaa eikä bändiä, olisi tarkoitus että juhlinnan taustalla soi valikoitua hyvää musiikkia läpi illan.
Tätä musiikkikavalkadia on tullut lähiaikoina pohdiskeltua, sekä tapaa miten sitä koostetaan. Tässä muutamia biisejä, joita on tullut mietittyä taustalle:
Minun suosikkejani kuten
Sulhon suosikkeja kuten
Yhteisiä suosikkeja kuten
Tätä musiikkikavalkadia on tullut lähiaikoina pohdiskeltua, sekä tapaa miten sitä koostetaan. Tässä muutamia biisejä, joita on tullut mietittyä taustalle:
Minun suosikkejani kuten
Sulhon suosikkeja kuten
Yhteisiä suosikkeja kuten
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Häät - mikä ihana tekosyy!
Nimittäin hankkia designer-kengät. Eilen hain postista ihanat Vivienne Westwood anglomania Melissa -kengät. Ne sopivat täydellisesti, ja ovat juurikin niin ihanat kuin kuvittelinkin!
lauantai 24. syyskuuta 2011
Häämenu
Vihdoin jotain varmistumassa, nimittäin häiden se tärkein juttu hääparin mielestä, ruokatarjoilu! Catering-firmaksi on vahvistumassa todella ystävällisesti kommunikoinut Karhufest, joka ihanasti vielä tukee lähiruokakulttuuria.
Ja se menu tulee olemaan:
sillikaviaaria saaristolaisleivältä
valkosipulisilakoita
tyrnigraavattua lohta
keitettyjä perunoita
yrttimarinoitua kalkkunanrintaa ja mustaherukkahyytelöä
kermaista broiler-pastasalaattia
tomaatti-halloumisalaattia
vihreää salaattia
valkosipulikastiketta
raparperivinaigrettea
leipää ja levitteitä
konjakissa haudutettua porsaanfileetä
riistapyöryköitä Karhulinnan tapaan
pippurijuustokastiketta
kalkkunanfileetä chili-suklaakastikkeella
kermaperunoita
hunajassa paahdettuja luomujuureksia
valkosipulisilakoita
tyrnigraavattua lohta
keitettyjä perunoita
yrttimarinoitua kalkkunanrintaa ja mustaherukkahyytelöä
kermaista broiler-pastasalaattia
tomaatti-halloumisalaattia
vihreää salaattia
valkosipulikastiketta
raparperivinaigrettea
leipää ja levitteitä
konjakissa haudutettua porsaanfileetä
riistapyöryköitä Karhulinnan tapaan
pippurijuustokastiketta
kalkkunanfileetä chili-suklaakastikkeella
kermaperunoita
hunajassa paahdettuja luomujuureksia
Kuulostaa ihanan erikoiselta ja silti herkulliselta! Odotan jo innolla, enää 11 kuukautta että pääsee herkkuja maistelemaan ;D
maanantai 19. syyskuuta 2011
Kutsuideointia
Pitkästä aikaa blogin puolella! Lähiaikoina häihin liittyvä tuskastelu on liittynyt pitopalvelun metsästykseen, ja sen kiroamiseen sitten kun kukaan ei vastaa tarjouspyyntö-viesteihin. Mielenkiintoista asiakkaiden hankkimista yhdeltä jos toiselta yritykseltä...
Mukavampaa ajanviettoa on ollut, kun olen miettinyt Photoshopin avustuksella kutsukorttimme tekstin muotoa ja ulkonäköä. Erilaisilla ilmaisilla fonttisivustoilla on tullut pyörittyä (kaikista kivoista kelttityylisistä fonteista puuttuu ääkköset!), ja tällä hetkellä ykkössuosikkina minun ja sulhon mielestä on fontti nimeltään: Dumbledor 1 Wide
Olen melko ihastunut myös fontin nimeen =D
Tässä ulkonäkönäytettä siitä, ja samalla melko varma kutsuteksti.
Ylläolevan kutsun lisäksi tulee siis lisäinfolappunen sekä kartta kirkosta juhlapaikalle. Kartta tulee olemaan työläin, sillä haluan piirtää sen itse enkä vain käyttää google mapsia. Olenkin jo kuvahaun avustuksella löytänyt hienoja inspiraatiokuvia karttaa varten, nyt pitäisi vain alkaa piirtämään. Allaolevista inspiraatiokuvista pidän eniten alimmaisesta.
Mukavampaa ajanviettoa on ollut, kun olen miettinyt Photoshopin avustuksella kutsukorttimme tekstin muotoa ja ulkonäköä. Erilaisilla ilmaisilla fonttisivustoilla on tullut pyörittyä (kaikista kivoista kelttityylisistä fonteista puuttuu ääkköset!), ja tällä hetkellä ykkössuosikkina minun ja sulhon mielestä on fontti nimeltään: Dumbledor 1 Wide
Olen melko ihastunut myös fontin nimeen =D
Tässä ulkonäkönäytettä siitä, ja samalla melko varma kutsuteksti.
Ihana monogrammi on kotoisin täältä
Kutsutekstin idea taas löytyi naimisiin.infon foorumeilta, voin sanoa että oli työn ja tuskan takana löytää jotain mieleistä, kun mitään turhan muodollista emme kaipaa ja runoiluista en tykkää yhtään.
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
lauantai 3. syyskuuta 2011
Kenkiä kenkiä...
Edelleen vain pohdiskelen saman asian, eli hääkenkien tiimoilla. Mikä on sinäänsä hassua, koska kenkiä ei tule paljon näkymään helmojen alta =D
Olen vain tullut tunnetuksi kenkäfriikkinä, joten luonnollisesti tähän yksityiskohtaan tulee panostaa.
Vakuuttunut olen siitä, että hääkenkien tulee olla ensimmäiset "designer"-kenkäni. Ja että tahdon niiden olevat ballerina-malliset.
Miellyttävin vaihtoehto, mihin olen törmännyt, on ihanan omituinen Vivienne Westwood. Kengät ovat kohtuuhintaisia, omaperäisiä, ja suurimmaksi osaksi kumisia.
Mitäs sanotte näistä, tämän hetken suosikeistani?
kuva: google kuvahaku
Olen vain tullut tunnetuksi kenkäfriikkinä, joten luonnollisesti tähän yksityiskohtaan tulee panostaa.
Vakuuttunut olen siitä, että hääkenkien tulee olla ensimmäiset "designer"-kenkäni. Ja että tahdon niiden olevat ballerina-malliset.
Miellyttävin vaihtoehto, mihin olen törmännyt, on ihanan omituinen Vivienne Westwood. Kengät ovat kohtuuhintaisia, omaperäisiä, ja suurimmaksi osaksi kumisia.
Mitäs sanotte näistä, tämän hetken suosikeistani?
torstai 25. elokuuta 2011
-1!
Tänä hetkenä vuoden päästä olen jo naimisissa ja toivottavasti juhlat ovat ohi!
Tänään on juhlittu miehekkeen synttäreitä, joten ajatuksia häille ei ole kummemmin tällä viikolla riittänyt. Viikonloppuakin mennään viettämään venetsialaisten merkeissä tulevan anopin ja apen kesämökille, palailen blogin ääreen sitten kun kiireily vähän helpottaa.
Kutsukorttiaskartelun tiimoilta ainakin olisi vähän rustattavaa...
kuva: we heart it
Tänään on juhlittu miehekkeen synttäreitä, joten ajatuksia häille ei ole kummemmin tällä viikolla riittänyt. Viikonloppuakin mennään viettämään venetsialaisten merkeissä tulevan anopin ja apen kesämökille, palailen blogin ääreen sitten kun kiireily vähän helpottaa.
Kutsukorttiaskartelun tiimoilta ainakin olisi vähän rustattavaa...
kuva: we heart it
tiistai 23. elokuuta 2011
Postin mukana tänään
Tänään saapui viime viikolla tekemäni tilaus Ullan unelmaan. Sekalaisten tarjoustuotteiden mukana tuli myös (normaalihintaista) tavaraa häitä varten.
Nimittäin tuleva kakkuteline! Koska suunnitelmissa on tehdä hääkakku itse, myös telineelle oli tarvetta. Telineitä oli myös mahdollista vuokrata, mutta koska se ei ollut mikään mahdottoman hintainen, totesin että on kivampi ostaa ihan omaksi, saa sitten talven aikana treenailla tuohon suoraan kokoja ja muuta.
Suosittelen muuten vilpittömästi Ullan unelmaa, nopea toimitus ja hyvän oloinen verkkokauppa.
Nimittäin tuleva kakkuteline! Koska suunnitelmissa on tehdä hääkakku itse, myös telineelle oli tarvetta. Telineitä oli myös mahdollista vuokrata, mutta koska se ei ollut mikään mahdottoman hintainen, totesin että on kivampi ostaa ihan omaksi, saa sitten talven aikana treenailla tuohon suoraan kokoja ja muuta.
Suosittelen muuten vilpittömästi Ullan unelmaa, nopea toimitus ja hyvän oloinen verkkokauppa.
keskiviikko 17. elokuuta 2011
Hääpuku löytyi...
... ja se ei luonnollisesti ollut yksikään niistä joita eilen lähdin Helsinkiin sovittelemaan =D
Se vihreäkirjailuinen Nixa designin puku, jota olin kaavaillut, oli malliltaan epäimarteleva ruumiinmallilleni (etenkin näin pönäkässä kunnossa kun parhaillaan olen...). Sain kuitenkin morsiuspukuliikkeessä tietää, että kaikkia kirjailtuja pukuja saa myös vihreällä kirjailulla!
Ja se unelmien puku näytti tältä
No okei, pitää ottaa huomioon pari lieventävää tekijää:
- sovituspuku oli kokoa 50, eli aivan liian iso. Ja sen näkee
- tuleva morsian painaa tällä hetkellä ainakin 10 kiloa liikaa. Working on it..
- rintaliiviolkaimet eivät kuulu näkyviin =D
- ja sovitettu puku ei luonnollisesti ollut vihreillä kirjailuilla..
Mutta sitä peilistä tuijotellessa näki mielessään sen, miltä puku tulee näyttämään oikean kokoisena. Ja helma oli ihanan muhkea, kerta kaikkiaan rakastuin pukuun, johon en ollut nettiä selatessa kiinnittänyt ollenkaan huomiota.
Kuvassa vasemmalla siis Suomen pukuvuokraamon sivuilla näkyvä promokuva, jota en siis ollut noteerannut vääränvärisenä lainkaan. Muokkailin itse kuvaan kirjailut vihreiksi, että saisi edes jotain aavistusta. Ja tykkään <3
Joten, tämän puvun tulen tilaamaan marras- joulukuun vaihteessa kotikaupunkini hääliikkeeseen, juuri ennen kuin Nixan vuoden 2011 puvut poistuvat valikoimista.
Se vihreäkirjailuinen Nixa designin puku, jota olin kaavaillut, oli malliltaan epäimarteleva ruumiinmallilleni (etenkin näin pönäkässä kunnossa kun parhaillaan olen...). Sain kuitenkin morsiuspukuliikkeessä tietää, että kaikkia kirjailtuja pukuja saa myös vihreällä kirjailulla!
Ja se unelmien puku näytti tältä
No okei, pitää ottaa huomioon pari lieventävää tekijää:
- sovituspuku oli kokoa 50, eli aivan liian iso. Ja sen näkee
- tuleva morsian painaa tällä hetkellä ainakin 10 kiloa liikaa. Working on it..
- rintaliiviolkaimet eivät kuulu näkyviin =D
- ja sovitettu puku ei luonnollisesti ollut vihreillä kirjailuilla..
Mutta sitä peilistä tuijotellessa näki mielessään sen, miltä puku tulee näyttämään oikean kokoisena. Ja helma oli ihanan muhkea, kerta kaikkiaan rakastuin pukuun, johon en ollut nettiä selatessa kiinnittänyt ollenkaan huomiota.
Kuvassa vasemmalla siis Suomen pukuvuokraamon sivuilla näkyvä promokuva, jota en siis ollut noteerannut vääränvärisenä lainkaan. Muokkailin itse kuvaan kirjailut vihreiksi, että saisi edes jotain aavistusta. Ja tykkään <3
Joten, tämän puvun tulen tilaamaan marras- joulukuun vaihteessa kotikaupunkini hääliikkeeseen, juuri ennen kuin Nixan vuoden 2011 puvut poistuvat valikoimista.
maanantai 15. elokuuta 2011
Kenkäsuunnitelmien muutos
Mainitsin aiemmassa postauksessa haluavani hääkengikseni valkoiset nahka-converset light acoustic -mallissa. Kokeilin kenkiä viimeviikkoisella retkellä kenkäkauppaan, ja totesin että kengät eivät ole minun jalkaterälleni suunnitellut. Kun löysin pituuden puolesta sopivat, totesin että pitäisi leikata vähintään pikkuvarpaan verran pois, että kapean malliset kengät sopisivat jalkaterälleni!
Todella kummalliset kengät siis, ei ole ennen tällaisia tullutkaan vastaan.
Täytyi siis alkaa harkita muita kenkävaihtoehtoja. En halunnut kuitenkaan mitään "tavallista", joten automaattisesti Minna Parikan sivuja selaamaan =D. Jotka olivat vähän liian kalliit.
Seuraava vaihtoehto olivat ihanat Irrelugar Choicen kengät, jotka ovat toinen toistaan erikoisempia. Ja sieltä se oikea pari löytyi.
Ainoa ongelma on, että minulla on kompleksi pituuteni suhteen. Senttejä kertyi aikanaan 175 verran, mieheke on kolme senttiä pitempi, ja koen silloin tällöin pituuseron ahdistavaksi (ikuinen tarve kokea itsensä pieneksi ja somaksi). Joten, pystynkö menemään naimisiin tulevaa miestäni pitempänä?
Tuollaisissa kengissä, kyllä =D
Todella kummalliset kengät siis, ei ole ennen tällaisia tullutkaan vastaan.
Täytyi siis alkaa harkita muita kenkävaihtoehtoja. En halunnut kuitenkaan mitään "tavallista", joten automaattisesti Minna Parikan sivuja selaamaan =D. Jotka olivat vähän liian kalliit.
Seuraava vaihtoehto olivat ihanat Irrelugar Choicen kengät, jotka ovat toinen toistaan erikoisempia. Ja sieltä se oikea pari löytyi.
Ainoa ongelma on, että minulla on kompleksi pituuteni suhteen. Senttejä kertyi aikanaan 175 verran, mieheke on kolme senttiä pitempi, ja koen silloin tällöin pituuseron ahdistavaksi (ikuinen tarve kokea itsensä pieneksi ja somaksi). Joten, pystynkö menemään naimisiin tulevaa miestäni pitempänä?
Tuollaisissa kengissä, kyllä =D
perjantai 12. elokuuta 2011
Sweetest blog -tunnustus
Hii, sain blogitunnustuksen Häähullun haaveiluja -blogista, kiitos kovasti! Osana tunnustusta on haasteena paljastaa kolme asiaa itsestäni; Lempivärini, lempiruokani, ja paikka jonne haluaisin matkustaa. Kaikki menevät hienosti myös hääteemaan ^^.
Lempivärini on luonnollisesti häidenkin teemaväri vihreä. Vihreä ei tosin esiinny sisustuksemme värejä, lähinnä kyllästymisen välttämisen takia (sisustuksemme on mustaa, valkoista ja harmaata pienillä ruskeilla lisillä - maanläheisiä perusvärejä). Mutta muuten vihreä on iso osa vaatekaappiani ja kaikkia tavaroitani - jopa tälläkin hetkellä naputtelemani miniläppärini on vihreä =D
Myöskin vihreät aatteet ovat lähellä sydäntäni.
Lempiruokaani ovat kiinalainen ruoka, sekä ylimpänä ykkösenä, ikinä kyllästymättä, sushi. Pidän erilaisista makeista mauista suolaisessa ruuassa, siksi kiinalainen varmaankin on suosikkini. Myös paistetut nuudelit ovat hieno asia.
Sushi taas, erilaiset kalat ja ravut ovat ihania, ja merilevä on suuri suosikkini (ja miehekkeen inhokki hajua myöten). Suunnitelmissa olisi saada sushia myös häämenulle, perinteisen kraavikalan rinnalle.
Paikat jonne haluaisin matkustaa, no tämä onkin pitkä lista. Maailman ympäri 80 vuodessa on koko elämän tavoite, tällä hetkellä ykköstoiveissa matkakohteissa ovat Yhdysvallat, ennen kaikkea New York, sekä Japani ja sieltä ykkösenä tietysti Tokio. Tokioon ei varmaankaan tosin kannata lähivuosina matkata tsunami- ja ydintehdasasioiden ansiosta...
Ja häämatkalle hingun tällä hetkelle Dubliniin ja Irlannin maaseudulle, hyvin teemaamme sopivasti ;D
Tunnustusta laitan myös eteenpäin:
Ihanan inspiroivalle, samalla teemavärillä matkaavalle Vihreä morsian -blogille
sekä
uskomattoman koukuttavalle Hei me mennään naimisiin! -blogille
maanantai 1. elokuuta 2011
Meillä on juhlatila!
Kävimme tänään aamutuimaan katsomassa paria potentiaalista juhlapaikkaa Porissa, ja toinen oli kiva ja vapaa, joten teimme varauksen!
Kyseessä on Porin Odd Fellow -yhdistysten omistamat tilat Hallituskadulla, tyylikäs jugend-kiinteistö (ei mitään hajua mikä tuollainen yhdistys on...), jossa oleva juhlasali on sopivasti teemavärin mukaisesti vihreäsävyinen. Salissa on tilaa hieman vajaalle 80 hengelle (hääpari mukaan lukien 76 paikkaa, lisätuoleja tarvittaessa).
Piirtelin äsken saamani pöytäkartan pohjalta näytille pohjakarttaa sellaisena kuin se todennäköisesti tulee olemaan.
Kyseessä on Porin Odd Fellow -yhdistysten omistamat tilat Hallituskadulla, tyylikäs jugend-kiinteistö (ei mitään hajua mikä tuollainen yhdistys on...), jossa oleva juhlasali on sopivasti teemavärin mukaisesti vihreäsävyinen. Salissa on tilaa hieman vajaalle 80 hengelle (hääpari mukaan lukien 76 paikkaa, lisätuoleja tarvittaessa).
Piirtelin äsken saamani pöytäkartan pohjalta näytille pohjakarttaa sellaisena kuin se todennäköisesti tulee olemaan.
Kuvassa päässä ylhäällä morsiuspöytä. Morsiuspöydän takaa vierestä löytyvät kaksoisovet keittiöön ja seisovan pöydän erillishuoneeseen. Toisessa päässä, pienemmän saliosuuden takana, on baaritiski myöskin erillisessä huoneessa. Vinossa olevan kuuden hengen pöydän takana on mahtava jugend-tyylinen vihreä kaakelipintainen takka, suoran kuuden hengen pöydän vieressä on piano. Tämä kuuden hengen pöytä on mahdollista viedä pois, ja asettaa tilalle esim. bändi.
Tykkäsin tilasta siis kovasti. Mahdolliselle ohjelmalle erityistä tilaa ei ole, mutta koska suunnitelmissa onkin melko "ohjelmattomat" häät, ei se haittaa. Tilan vuokraan sisältyvät myöskin nätit, siistit valkoiset pöytäliinat. Koska tilat ovat muuten niin vihreät, ei varmaankaan ole tarvetta millekään kaitaliinaratkaisuille pöydässä =D.
Ihanaa, nyt sai aimo harppauksen suunnitteluille eteen päin, seuraavaksi miettimään pitopalvelua!
torstai 28. heinäkuuta 2011
Lisää hääpukutuskailua
Olen saanut potentiaaliset kiinalaiset hääpukuvaihtoehdot rajattua kahteen vaihtoehtoon, mutta nyt en kykene päättämään kumman todella haluan!
Mielipiteitä? Molemmat siis tietysti vihreällä korostevärillä.
Mielipiteitä? Molemmat siis tietysti vihreällä korostevärillä.
sunnuntai 24. heinäkuuta 2011
Hääkakku (ja muu jälkiruoka)
Jo nyt on kulinaristihääparin mielessä pinnalla häämenu. Pitopalvelua olen jo miettinyt, ja tarjouspyyntöä on tarkoitus lähettää sitten kun juhlapaikka on tiedossa. Päällimmäisenä mielessäni on kuitenkin jälkiruokaosuus. Koska inhoan aina kaikkia konditoriakakkuja, olen päättänyt leipoa itse täytekakun, leipominen kun on yksi harrastuksistani muutenkin.
Vihreällä teemavärillä löytyi enimmäkseen melko tylsiä kakkuja. Tässä muutamia inspiraatiokuvia joita löysin ystäväni Googlen avustuksella.
Ajatukseni olisi tehdä kolme erilaista kakkua, ei tuolla tavalla pinottuna, vaan sellaiselle kakkukerrosvadille limittäin. Kakkujen maut:
- suklaateemainen kakku, kuten kuvassa ylhäällä keskellä
- kakku lakritsi-salmiakkimauilla, kuten kuvassa alhaalla keskellä
- perinteinen kakku jonkinlaisella marja- tai hedelmämaulla.
Näin on jokaiselle jotakin, mukavasti valinnanvaraa. Tarkoitus olisi kuorrutuksessa käyttää sokerimassaa, koska kaikki eivät pidä marsipaanista. Koristelussa pidän jäljellä jäävien kakkujen hengestä, jonkinlaista köynnöstä tai muuta kasvia.
Kakut tulen toteuttamaan laktoosittomina, mutta onneksi sukulaisissamme ei ole keliaakikkoja =D. Muutama allerginen ihminen on, joten luultavasti tulen yhteen kakkuun ymppäämään sellaiset ainesosat, joille kukaan ei ole allerginen (ei pähkinää, mantelia, omenaa, appelsiinia, mansikkaa, suklaata...).
Kakun lisäksi jälkiruokapöytähän ei kaipaa hirveästi muuta. Jotain pientä keksitavaraa on kuitenkin tapana olla, ja itsellä tekisi mieli saada macaron-leivoksia, jos vain pitopalvelu on kykenevä toteuttamaan ne. Olen vielä sen verran aloittelija näiden leivonnaisten suhteen, että en ole valmis leipomaan 80 hengen juhliin macaroneja neljässä-viidessä eri maussa =D (kuten omena, lime, päärynä, pistaasipähkinä, minttu...).
Vihreällä teemavärillä löytyi enimmäkseen melko tylsiä kakkuja. Tässä muutamia inspiraatiokuvia joita löysin ystäväni Googlen avustuksella.
Ajatukseni olisi tehdä kolme erilaista kakkua, ei tuolla tavalla pinottuna, vaan sellaiselle kakkukerrosvadille limittäin. Kakkujen maut:
- suklaateemainen kakku, kuten kuvassa ylhäällä keskellä
- kakku lakritsi-salmiakkimauilla, kuten kuvassa alhaalla keskellä
- perinteinen kakku jonkinlaisella marja- tai hedelmämaulla.
Näin on jokaiselle jotakin, mukavasti valinnanvaraa. Tarkoitus olisi kuorrutuksessa käyttää sokerimassaa, koska kaikki eivät pidä marsipaanista. Koristelussa pidän jäljellä jäävien kakkujen hengestä, jonkinlaista köynnöstä tai muuta kasvia.
Kakut tulen toteuttamaan laktoosittomina, mutta onneksi sukulaisissamme ei ole keliaakikkoja =D. Muutama allerginen ihminen on, joten luultavasti tulen yhteen kakkuun ymppäämään sellaiset ainesosat, joille kukaan ei ole allerginen (ei pähkinää, mantelia, omenaa, appelsiinia, mansikkaa, suklaata...).
Kakun lisäksi jälkiruokapöytähän ei kaipaa hirveästi muuta. Jotain pientä keksitavaraa on kuitenkin tapana olla, ja itsellä tekisi mieli saada macaron-leivoksia, jos vain pitopalvelu on kykenevä toteuttamaan ne. Olen vielä sen verran aloittelija näiden leivonnaisten suhteen, että en ole valmis leipomaan 80 hengen juhliin macaroneja neljässä-viidessä eri maussa =D (kuten omena, lime, päärynä, pistaasipähkinä, minttu...).
perjantai 22. heinäkuuta 2011
Mitä tällä viikolla on tapahtunut
Vaikka kuluneella viikolla ei ole postausta kuulunutkaan, ovat häät pyörineet aktiivisesti mielessä.
- Olen lähetellyt juhlapaikkakyselyä aivan mahtavan oloisesta paikasta. Reposaaren Junnilan suhteen olemmekin päätyneet siihen, että se on turhan kaukana hääkirkosta. Menossa on siis ollut kova etsintä Porin alueelta, ja yhdestä tosiaan lähetin viimein eilen tiedustelua.
Kyseessä on Sampo Rosenlewin omistama Mekani, joka sijaitsee Porissa tehdasmiljöössä Pohjoisrannassa. Ihastuin oitis kuvissa näkyvään tehdashenkisyyteen ja tietynlaiseen askeettisyyteen. Lisäksi tila näyttää siltä, että sen saa helposti sisustettua teeman mukaisesti.
Toivottavasti juhlapaikka on oikeastikin yhtä hieno kuin kuvissa vaikuttaa, ja on vielä vapaakin oikeana ajankohtana...
- Mietinnän alla on koko ajan ollut myös tuleva hääpuku. Vihreä morsian kertoi blogissaan kiinalaisesta hääpukuyrityksestä, josta saa mittatilattuna upeita pukuja kolmanneksen halvemmalla kuin puvun jota olen Helsinkiin menossa. Kyseessä on 365bridal.com. Olenkin löytänyt sivustolta useamman puvun, josta pitäisin. Ajatuksena on nyt, että menen suunnitellusti sovittamaan Nixan pukua, mutta mikäli se ei ole ehdottoman täydellinen, saatan hyvinkin tilata jonkin ihanuuden Kiinasta ^-^
- Tuskailua on esiintynyt vihkisormukseni suhteen. Ihastelemani vihkisormus, Lapponian timattilampi, kun maksaa hieman päälle 1 000 euroa, mikä kuulostaa aivan valtavalta summalta (etenkin suhteutettuna 5 000 euron hääbudjettiin). Toinen vaihtoehto, mitä olin ajatellut, on punakultainen vihkisormus. Joita olen löytänyt kolme, ja niissä on kaikissa liikaa kiviä makuuni.
Yksi vaihtoehto onkin nyt sitten kysellä porilaiselta huippukultasepältä, Esko Lindroosilta, mahdollisuutta teettää vihkisormus punakullasta. Veikkaisin, että vaatimattomalla timanttitoivemäärälläni voisi saada edullisemmin hienon punaisen kuin Lapponian design maksaa.
Lopuksi musiikkia, jonka tahtiin olen häitä suunnitellut. Tätä ei kuulemma kuitenkaan saa juhlapaikan eteisaulassa (miehekkeen mukaan) soittaa tervetulomusiikkina ;D
- Olen lähetellyt juhlapaikkakyselyä aivan mahtavan oloisesta paikasta. Reposaaren Junnilan suhteen olemmekin päätyneet siihen, että se on turhan kaukana hääkirkosta. Menossa on siis ollut kova etsintä Porin alueelta, ja yhdestä tosiaan lähetin viimein eilen tiedustelua.
Kyseessä on Sampo Rosenlewin omistama Mekani, joka sijaitsee Porissa tehdasmiljöössä Pohjoisrannassa. Ihastuin oitis kuvissa näkyvään tehdashenkisyyteen ja tietynlaiseen askeettisyyteen. Lisäksi tila näyttää siltä, että sen saa helposti sisustettua teeman mukaisesti.
 |
| Kuva juhlasalista, Mekanin kotisivuilta. |
- Mietinnän alla on koko ajan ollut myös tuleva hääpuku. Vihreä morsian kertoi blogissaan kiinalaisesta hääpukuyrityksestä, josta saa mittatilattuna upeita pukuja kolmanneksen halvemmalla kuin puvun jota olen Helsinkiin menossa. Kyseessä on 365bridal.com. Olenkin löytänyt sivustolta useamman puvun, josta pitäisin. Ajatuksena on nyt, että menen suunnitellusti sovittamaan Nixan pukua, mutta mikäli se ei ole ehdottoman täydellinen, saatan hyvinkin tilata jonkin ihanuuden Kiinasta ^-^
- Tuskailua on esiintynyt vihkisormukseni suhteen. Ihastelemani vihkisormus, Lapponian timattilampi, kun maksaa hieman päälle 1 000 euroa, mikä kuulostaa aivan valtavalta summalta (etenkin suhteutettuna 5 000 euron hääbudjettiin). Toinen vaihtoehto, mitä olin ajatellut, on punakultainen vihkisormus. Joita olen löytänyt kolme, ja niissä on kaikissa liikaa kiviä makuuni.
 |
| Lapponian timanttilampi sekä liian runsaskivinen punakultasormus Kohinoorilta. |
Yksi vaihtoehto onkin nyt sitten kysellä porilaiselta huippukultasepältä, Esko Lindroosilta, mahdollisuutta teettää vihkisormus punakullasta. Veikkaisin, että vaatimattomalla timanttitoivemäärälläni voisi saada edullisemmin hienon punaisen kuin Lapponian design maksaa.
Lopuksi musiikkia, jonka tahtiin olen häitä suunnitellut. Tätä ei kuulemma kuitenkaan saa juhlapaikan eteisaulassa (miehekkeen mukaan) soittaa tervetulomusiikkina ;D
maanantai 18. heinäkuuta 2011
(Reilu) vuosi ennen häitä
Hei me mennään naimisiin -blogin Morsian oli löytänyt Häät-lehden sivuilta mahtavan muistilistan, jonka oitis varastin =D
Hieno tuki sille, mitä tällä hetkellä oikeasti pitäisi suunnitella (kutsukorttien sijaan ^^)
Ruokailupitopalveluksi on tällä hetkellä harkinnassa sellainen kuin Viikin Helmi. He kun kehoittavat nettisivustollaan haastamaan heidät, ja toiveissa on hiukan tavallisesta poikkeava menu. Tästä lisää myöhemmin ^^.
Suunnitelkaa, missä vietätte hääyön ja mihin lähdette häämatkalle.
Tätä täytyy vielä harkita.
Hieno tuki sille, mitä tällä hetkellä oikeasti pitäisi suunnitella (kutsukorttien sijaan ^^)
Jos haluatte mennä naimisiin kirkossa, etsikää mieleisenne ja varatkaa se ajoissa.
Kirkko on tosiaan jo varattu, ihana keskiaikainen Ulvilan kivikirkko. Ulvila on myös miehen kotikunta, ja tämän vanhemmat asuvat siellä edelleen, niin hyvä valinta siltäkin kannalta. Laatikaa vieraslista.
Vieraslistasta on ollut jo sen verran puhetta, että 50 henkeen kaikki vieraat eivät mahtuisi, tämänhetkinen luku on n. 80, hääpari mukaan lukien. Teemme sitten vain karkean jaon, että kumpikin saa kutsua 39 vierasta. Tehkää budjetti.
Budjetiksi on päätetty 5000 euroa, josta omavaltaisesti suunnittelin, että vihkisormus ja hääpuku saavat tarvittaessa tursuilla ulos. Valitkaa häiden pitopaikka ja tarjoilupalvelut.
Häiden pitopaikaksi on tällä hetkellä harkinnassa Junnilan leirikeskus Porin Reposaaressa, upean miljöönsä vuoksi. Sisätilat täytyy vain ensin päästä näkemään.Ruokailupitopalveluksi on tällä hetkellä harkinnassa sellainen kuin Viikin Helmi. He kun kehoittavat nettisivustollaan haastamaan heidät, ja toiveissa on hiukan tavallisesta poikkeava menu. Tästä lisää myöhemmin ^^.
 |
| Junnilan leirikeskuksen pihapiiriä. |
Varatkaa valokuvaus ja videokuvaus kirkkoon ja juhlapaikalle.
Videokuvausta en halua missään nimessä, mutta valokuvaus on mietinnässä. Viralliset potretit haluaisin ehkä ennemmin studiokuvina (esim. Elämyskuvassa), mutta juhlissa kuvaamiseen luultavasti värvätään joku lähipiiristä, kummankin ystävissä kun on innokkaita valokuvaamisen harrastajia ja ammattilaisia. Samainen ystäväpiiri voi sitten ottaa myös miljöökuvia juhlimisen lomassa.  |
| Elämyskuvan galleriasta parhaimpia. |
Suunnitelkaa hääjuhlanne musiikki ja varatkaa orkesteri.
Orkesterille ei luultavasti ole tarvetta, kun suunnitelmissa ei ole tanssimistakaan. Tarkoitus olisi soittaa valittua musiikkia ihan vain taustamusiikkia levyiltä. Tästäkin jossain vaiheessa omaa postausta. Suunnitelkaa, missä vietätte hääyön ja mihin lähdette häämatkalle.
Tätä täytyy vielä harkita.
Miettikää millaiset kuljetukset haluatte kirkosta juhlapaikalle sekä illalla häistä hääyön viettopaikkaan, ja tehkää varaukset.
Hääautosta itselläni on monenlaisia visioita, joista kaikista sulho ei ole samalla kannalla... =D
Ajatuksia kutsukortista
Tulen tekemään itse askartelemalla, piirtämällä ja kuvankäsittelemällä kutsukorttimme. Se on ollut selvää jo alusta asti, niin saa varmasti sellaiset kuin itse haluaa, ja pääsee hienosti antamaan vieraille vihjeitä tulevasta teemasta.
Pohjan mallia olen kuitenkin vaivannut päässäni lähipäivinä, kunnes törmäsin Silverlakelove. -blogissa loistavaan linkkiin sekä myös korttipohjaan, joka on aivan unelma. Minua on näet mietityttänyt, kuten varmasti monia muitakin, miten kortin saa pysymään kauniina vaikka se täytyy ahtaa täyteen infoa. Täytyy olla karttaa, sekä myös pukeutumis- ja muita ohjeita mahdollisille yksinkertaisille ihmisille =D.
Ilmiselvä vastaus on ylläolevassa kollaasissa oikealla puolella olevat korttimallit - kutsukorttipohja taskuilla! Varsinaiseen pohjaan liimattuna kaunis kutsu, ja sitten taskuihin pieniä lappusia lisäohjeilla. Varsin nerokas idea. Sitten jokin sievä satiininen nauha pitämään taiteltua kutsua kasassa (tai sinettilakan palanen...).
Vasemmalla kollaasissa on esillä hieman jotain sen tyylistä millaista tulen itsekin tuhertamaan kasaan. Lehtien sijaan kelttiläistä ornamentiikkaa, mutta lisäkehysten asettelu tuo hienoa ryhtiä kortille vihreiden kuvioiden keskelle. Kunnianhimoinen tavoitteeni olisi mennä talven ajaksi kalligrafian kurssille, ja oppia sinä aikana tarpeeksi että pystyisin tekstaamaan käsin tulevat kutsukortit.
Kuvan kortit sivustolta Weddingpaperdivas
Pohjan mallia olen kuitenkin vaivannut päässäni lähipäivinä, kunnes törmäsin Silverlakelove. -blogissa loistavaan linkkiin sekä myös korttipohjaan, joka on aivan unelma. Minua on näet mietityttänyt, kuten varmasti monia muitakin, miten kortin saa pysymään kauniina vaikka se täytyy ahtaa täyteen infoa. Täytyy olla karttaa, sekä myös pukeutumis- ja muita ohjeita mahdollisille yksinkertaisille ihmisille =D.
Ilmiselvä vastaus on ylläolevassa kollaasissa oikealla puolella olevat korttimallit - kutsukorttipohja taskuilla! Varsinaiseen pohjaan liimattuna kaunis kutsu, ja sitten taskuihin pieniä lappusia lisäohjeilla. Varsin nerokas idea. Sitten jokin sievä satiininen nauha pitämään taiteltua kutsua kasassa (tai sinettilakan palanen...).
Vasemmalla kollaasissa on esillä hieman jotain sen tyylistä millaista tulen itsekin tuhertamaan kasaan. Lehtien sijaan kelttiläistä ornamentiikkaa, mutta lisäkehysten asettelu tuo hienoa ryhtiä kortille vihreiden kuvioiden keskelle. Kunnianhimoinen tavoitteeni olisi mennä talven ajaksi kalligrafian kurssille, ja oppia sinä aikana tarpeeksi että pystyisin tekstaamaan käsin tulevat kutsukortit.
Kuvan kortit sivustolta Weddingpaperdivas
lauantai 16. heinäkuuta 2011
Se Oikea... hääpuku
Päätettyämme teemaväriksi vihreän, aloin saman tien haromaan hiuksiani tuskaisena. Kyllä, vihreä on lempivärini, mikään muu ei ole edes vaihtoehto. Tuskaa vain aiheuttaa vihreäkorosteisten hääpukujen tarjonta. Olen löytänyt KAKSI kivaa...
Tämä on tämänhetkinen ykkösvaihtoehto, Nixa designin ihanan yksinkertainen puku, jota olen itse asiassa jo ensi kuussa menossa sovittamaankin. Hieman kuitenkin mietityttää jo nyt, että onko puku makuuni liiankin yksinkertainen, ja miten tuollainen yläosaleikkaus minulle sopisi.
Toinen potentiaalinen vaihtoehto on tämä Alfred Angelon upealla laahuksella varustettu puku. Tässä on kuitenkin useampikin ongelma; puvun etuosa on melko tylsä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ja en suuremmin välitä laahuksista, uskon että vain kompastuisin sellaiseen =D, ja tässä puvussa se juju on kuitenkin nimenomaan laahuksessa.
Kolmas potentiaalinen vaihtoehto, myöskin budjetille epäystävällisin, olisi teettää mieleinen puku. Sitä vaihtoehtoa varten kasasin (jälleen) pienen kollaasin.
Kelttiteemaamme sopivasti jotkin kevyet pienesti överit hihat olisivat kivat. Kevyemmät tosin kuin tuossa melko autenttisen näköisessä keskiaikaisessa puvussa. Pidin hirmuisesti prinsessa Victorian puvusta, ja erityisesti sen yläosasta. Tuollainen kaula-aukko voisi toimia minun ruumiinrakenteellani kivasti, ja uumaa korostava vyö voisi kaivaa sen vyötärön paremmin esiin. Tuon tyyppisessä mekosssa voisi laittaa Nixan puvun tyylisiä kirjailuja kiipeämään helmasta ylöspäin.
Kolmas kollaasissa esiintyvä puku on myös ihana, joskin aivan liian vihreä, tarkoitus on kuitenkin pukeutua valkoiseen pukuun. Harsomaiset päällikerrokset kuitenkin ovat mahtavia.
Kollaasiin ymppäsin kuvan myös potentiaalisesta tiarasta. Helmiä, kelttikuvioita... Mitäs sanotte, onko liian överi? En ole itsekään aivan vakuuttunut haluanko ylipäätään tiaraa, mutta jos sellaisen hankin, niin tuo on ykkösvaihtoehto. Tiara on kelttikorujen valikoimaa.
Tämä on tämänhetkinen ykkösvaihtoehto, Nixa designin ihanan yksinkertainen puku, jota olen itse asiassa jo ensi kuussa menossa sovittamaankin. Hieman kuitenkin mietityttää jo nyt, että onko puku makuuni liiankin yksinkertainen, ja miten tuollainen yläosaleikkaus minulle sopisi.
Toinen potentiaalinen vaihtoehto on tämä Alfred Angelon upealla laahuksella varustettu puku. Tässä on kuitenkin useampikin ongelma; puvun etuosa on melko tylsä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ja en suuremmin välitä laahuksista, uskon että vain kompastuisin sellaiseen =D, ja tässä puvussa se juju on kuitenkin nimenomaan laahuksessa.
Kolmas potentiaalinen vaihtoehto, myöskin budjetille epäystävällisin, olisi teettää mieleinen puku. Sitä vaihtoehtoa varten kasasin (jälleen) pienen kollaasin.
Kelttiteemaamme sopivasti jotkin kevyet pienesti överit hihat olisivat kivat. Kevyemmät tosin kuin tuossa melko autenttisen näköisessä keskiaikaisessa puvussa. Pidin hirmuisesti prinsessa Victorian puvusta, ja erityisesti sen yläosasta. Tuollainen kaula-aukko voisi toimia minun ruumiinrakenteellani kivasti, ja uumaa korostava vyö voisi kaivaa sen vyötärön paremmin esiin. Tuon tyyppisessä mekosssa voisi laittaa Nixan puvun tyylisiä kirjailuja kiipeämään helmasta ylöspäin.
Kolmas kollaasissa esiintyvä puku on myös ihana, joskin aivan liian vihreä, tarkoitus on kuitenkin pukeutua valkoiseen pukuun. Harsomaiset päällikerrokset kuitenkin ovat mahtavia.
Kollaasiin ymppäsin kuvan myös potentiaalisesta tiarasta. Helmiä, kelttikuvioita... Mitäs sanotte, onko liian överi? En ole itsekään aivan vakuuttunut haluanko ylipäätään tiaraa, mutta jos sellaisen hankin, niin tuo on ykkösvaihtoehto. Tiara on kelttikorujen valikoimaa.
Inspiraatiota
Kasasin pienen kollaasin itseäni miellyttävistä hääelementeistä. Teemavärit käyvät luultavasti melko selväksi kollaasista ;).
Kukka-asetelmat kuvissa ovat liian prameita makuuni, mutta muuten esimerkiksi kattauskuva näyttää todella hyvältä. Paperitavara näyttää myöskin hienolta, tosin valkoinen on niissä liian puhdassävyistä, kaipaan pergamentin keltaisuutta, muinaista henkeä.
Hääpukeutumiseni korut rakentuvat helmien ympärille. Sormukset tulevat olemaan keltakultaa, mutta muuten hopea saattaa esiintyä koruissa (olen mm. iskenyt silmäni erääseen potentiaaliseen tiaraan).
Kampaus tulee olemaan kiharaa, ja niin - keskellä alhaalla näkee hääkenkieni teeman. Kyllä, aion laittaa jalkaani tennarit, Conversen light acousticit, nahkaisina, ja joko vihreinä tai valkoisina.
Kukka-asetelmat kuvissa ovat liian prameita makuuni, mutta muuten esimerkiksi kattauskuva näyttää todella hyvältä. Paperitavara näyttää myöskin hienolta, tosin valkoinen on niissä liian puhdassävyistä, kaipaan pergamentin keltaisuutta, muinaista henkeä.
Hääpukeutumiseni korut rakentuvat helmien ympärille. Sormukset tulevat olemaan keltakultaa, mutta muuten hopea saattaa esiintyä koruissa (olen mm. iskenyt silmäni erääseen potentiaaliseen tiaraan).
Kampaus tulee olemaan kiharaa, ja niin - keskellä alhaalla näkee hääkenkieni teeman. Kyllä, aion laittaa jalkaani tennarit, Conversen light acousticit, nahkaisina, ja joko vihreinä tai valkoisina.
perjantai 15. heinäkuuta 2011
Häät suunnitelmissa
Olipa kerran kaksi yksinäistä nörtti-ihmistä, jotka kumpikin päättivät luoda nettideittiprofiilit omilla tahoillaan. Nämä nettiprofiilit törmäsivät toisiinsa, ja loivat pitkän aikaa tuttavuutta sähköisten viestimien kautta. Lopulta tapasivat myös in real life, ja siitä se sitten onkin ollut menoa.
Tällainen on yksinkertaisuudessaan minun ja tulevan mieheni tarina. Olemme nyt seurustelleet (virallisesti) päälle kaksi vuotta, ja hääpäivä on määrättynä ensi vuoden elokuulle, hieman reilun 400 päivän päähän.
Kirkoksi olemme varanneet Satakunnasta Ulvilan keskiaikaisen kirkon, jatkojuhlapaikka on vielä harkinnassa muutaman vaihtoehdon väliltä.
Häiden teema tulee olemaan jotain muinais-Englantiin ja kelttiläisyyteen vivahtavaa, pergamenttia, vihreää ja valkoista, luonnonkasveja, kiviä, kaarnaa, helmiä ja hopeaa.
Siitä enemmän ensi kerralla.
Tämän blogin on tarkoitus helpottaa häidensuunnitteluprosessia, kun pääsee pohdiskelemaan ajatuksia ja ideoita ja mahdollisesti kuulemaan muidenkin kommentteja. Ja inspiroitumaan muiden ajatuksista, sillä olen juuri löytänyt ihmeellisen hääblogien ja -foorumeiden maailman.
Lopuksi vielä kihlasormuksiimme kaiverrettu Raamatun sitaatti.
Tällainen on yksinkertaisuudessaan minun ja tulevan mieheni tarina. Olemme nyt seurustelleet (virallisesti) päälle kaksi vuotta, ja hääpäivä on määrättynä ensi vuoden elokuulle, hieman reilun 400 päivän päähän.
Kirkoksi olemme varanneet Satakunnasta Ulvilan keskiaikaisen kirkon, jatkojuhlapaikka on vielä harkinnassa muutaman vaihtoehdon väliltä.
Häiden teema tulee olemaan jotain muinais-Englantiin ja kelttiläisyyteen vivahtavaa, pergamenttia, vihreää ja valkoista, luonnonkasveja, kiviä, kaarnaa, helmiä ja hopeaa.
Siitä enemmän ensi kerralla.
Tämän blogin on tarkoitus helpottaa häidensuunnitteluprosessia, kun pääsee pohdiskelemaan ajatuksia ja ideoita ja mahdollisesti kuulemaan muidenkin kommentteja. Ja inspiroitumaan muiden ajatuksista, sillä olen juuri löytänyt ihmeellisen hääblogien ja -foorumeiden maailman.
Lopuksi vielä kihlasormuksiimme kaiverrettu Raamatun sitaatti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)